Ford Nationals 2008 Alastaro ja Slalom Cup 5 8.-10.8.2008

Tätä on odotettu! Legendaarinen US Ford,Mercury,Lincoln ja Edsel harrastajien vuoden kohokohta . Ford Mustang Club of Finland ja Ford-Freak Club of Finland järjestivät 10 vuoden tauon jälkeen Alastaron moottoriradalla kaksipäiväisen Ford-henkisen tapahtuman. Paikalla riitti väkeä pienistä sadekuuroista huolimatta. Alkuperäiset Ford Nationalsit järjestettiin vuosina 1988-1997. Historiatietoa löytyy osoitteesta www.fordnationals.net

Lähdimme kotoa lauantai aamuna minä ja Vilma Scanialla ja nuorimmainen veljeni Oskari Villen kanssa Shelby GT500:n ratissa. Kyytiin kompressorin ja renkaiden kanssa oli kuormuriin pakattu ensi kertaa ajokunnossa Ford F100 pick-up. Kuten aina joskus käy motorsportissa oli nyt musta Cobramme moottorivaurion vuoksi syrjässä tästä tapahtumasta. Samalla kariutui myös haave yrittää voittaa 5 peräkkäistä Slalom-cup kilpailua samalla autolla. No, vara-auto Shelby GT500 oli onneksi vireessä ja vastoin periaatteitani sillä tultaisiin ajamaan vielä ainakin tämä tapahtuma radalla.

Autoja Alastarossa nähtiin runsaasti eri ikäkausilta. Uusikoristen Mustangien (2005-) määrä oli itselleni yllätys. Kun vielä pääsi kurkistamaan konehuoneisiin totesi niiden olevan jotakin aivan muuta kuin vakiopelejä. Tämä näkyi erityisesti varttimaili kiihdytyksissä. Yksi henkilökohtainen kohokohta oli päästä istumaan Ford GT40:n ratin taakse. Moottori sama kuin itselläni mutta siihen se yhtäläisyys sitten jäikin. Vierekkäisessä varttimailikisailussa näkymä omasta kabiinistani oli viereisen kaistan perävalot. Yli sekunti eroa tuolla noin 400 metrin matkalla – huh mikä ajopeli !

Tapahtumassa   kisailtiin kiihdytyksessä,rata-ajossa,slalomissa ja burnoutissa. Suurimman pistesaaliin kaikista 4 kilpailusta kerännyt kuljettaja kruunattaisiin sunnintaina Ford – Championiksi 2008. Kyseessä on kiertopalkinto, joka vaihtaa mahdollisesti omistajaa 2009.

Tapahtuma lähti lauantaina liikkeelle märkään rataan tutustumisella. Renkaiden polttokisailulla viihdytettiin yleisöä radan hieman kuivuttua. Burnis-kisassa Shelby ylsi kolmannelle sijalle. Voittoisat savut päästeli Arto Malinen tuhoamalla renkaat totaalisesti. Komeaa katseltavaa ja kuunneltavaa! Tuomaristona toimi kerhojen ”first ladyt” ja muutama miesnäkökulman edustaja.

Kiihdyttelemään päästiin iltapäivällä kun aurinko ja tuuli kuivattivat liimasuoran ajokuntoon. Kuivumista autettiin ajamalla letkassa edestakaisin kiihdytysrataa pitkin. Ajat paranivat kun autot kävivät sinuiksi kuljettajien käskyille. Tulospalvelu toimitti vedon päätyttyä tekstiviestillä tiedot kuljettajan kännykkään reaaliajassa. Paras aikani Shelbyllä tuli viidennellä yrityksellä. Renkaina oli takana Nitton NT01:set ilmanpaineelle 1.7 baaria. Loppuajaksi kirjattiin 13,184 s nopeudella 178,31 kmh. Haamuraja 13 alitus jäi hiuksen hienosti vielä saavuttamatta. Näytösluontoisesti ajoin myös 1955 mallin F100 pick-upilla muutaman varttimailivedon. Tehon puute ei vaivannut mutta pito-ongelmat tuli selväksi. Ilman lukkoperää kirjattiin loppuajaksi 15,713 ja huippunopeudeksi maalilinjalla 149,69 kmh. Tuntui kuin tuulilasi olisi irronnut tuulen vinkuessa ohjaamossa. Yli sadan nopeudet ei ole tuolle autovanhukselle tarkoitettuja.

Päivän lopuksi oli vuorossa Slalom-kilpailu. Ajan vähyyden vuoksi se jäi valitettavan lyhyeksi yhden kierroksen kisailuksi. Osallistujia oli 40:nen auton verran. Vaikka auto oli vaihtunut aika keiloja kiertäen silti nopein. Vilma pääsi kyytiin ja näkemään mistä slalomissa on kysymys autosta katsottuna. Ehdin tuon radan myös kiertää F100:lla. Kovasti kallisteli ja pitoa ei kiihdytyksissä löytynyt.

Illaksi suunta kotiin kunnon ruokapaikan kautta ja aamulla taas takaisin.

Sunnuntai-aamu valkeni vesisateisena ja kylmänä. Alastaroon tultaessa oli rata-alueet lammikoilla. Sadetta ei tosin enää koko päivänä tullut mikä mahdollisti erinomaisen kisailupäivän. Päivä aloitettiin rata-ajon harjoittelulla ja sen jälkeen ajanotolla. Radalle tositoimiin päästiin kolmen auton ryhmissä pienin välein. Ajanottolaite autossani pysähtyi nopean kierroksen jälkeen omaan ennätykseeni tuolla radalla – 1:32.18. Tuo aika riitti myös koko rata-ajon voittoon. Rengastuksena oli auton alkuperäiset katupyörät. Kaikkiaan 40 autoa kiersi radan kelloa vastaan.

Vuorossa oli siirtyminen virallisiin varttimailipyrähdyksiin. Osalla ajat paranivat edellisestä päivästä – itselläni ei. Päivän paras noteeraus oli  13,220 s loppunopeudella 177,87 kmh. Sijoitus viidestoista.
Kello 15 jälkeen ennen kotiutumista oli vuorossa palkintojenjako. Tuomaristolla oli vaativa tehtävä laskea ison osallistujajoukon pisteet eri osakilpailuista ja pisteyttää ne lopulliseksi tuloslistaksi. Palkintoja oli pöydällä runsaslukuisesti. Oma viikonloppuni Alastarossa huipentui kolmeen palkintopystiin sekä Ford Nationals Champion 2008 kiertopalkintoon. Mahtava fiilis tiivistempoisen viikonlopun jälkeen.

Palkitut ja kilpailujen tuloslistat löydät netistä osoitteesta www.fordnationals.net.

SUURI KIITOS TAPAHTUMAN PUUHAAJILLE HIENOSTA VIIKONLOPUSTA !!!

-mika